Tiesitkö tämän?

01

Solomon R. Guggenheim-säätiö on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon säätiö. Se ylläpitää maailman ainoaa usealla mantereella toimivaa kansainvälistä jäsenmuseoiden verkostoa. Guggenheim on toiminut museoverkostotoiminnan suunnannäyttäjänä. Tate, Pompidou-keskus, Louvre ja myös Tukholman Moderna Museet ovat alkaneet Guggenheimin vanavedessä rakentaa omia museoperheitään. Verkostotoiminta on tulevaisuuden museotoimintaa.

Maailmassa on kymmeniätuhansia taidemuseoita, joiden joukosta Guggenheim sijoittuu modernin ja nykytaiteen museoiden ehdottomaan kärkijoukkoon. Viime vuosina Guggenheim on osoittanut voimakasta taiteellista uusiutumiskykyä, sen osaaminen ja brändi ovat johtavien kansainvälisten museoammattilaisten mukaan entisestään vahvistuneet. Guggenheimilla on vahva suhde taiteilijakenttään ja yleisöön. Osana Guggenheim-verkostoa Helsinki ja Suomi nousisivat globaalin museokentän raskaaseen sarjaan.

02

Guggenheim Helsinki olisi toteutuessaan osa Helsingin kaupunkikonsernia ja sitä hallinnoisi kaupungin omistajaohjaukseen kuuluva yleishyödyllinen suomalainen säätiö. Helsingin nimeämillä edustajilla olisi säätiön hallituksessa määräenemmistö ja puheenjohtajuus. Määräysvalta Guggenheim Helsingin toiminnasta olisi perustettavan suomalaisen säätiön hallituksella. Guggenheim Helsinki-museon taidekokoelma olisi tämän säätiön omistuksessa. Museorakennus ja sen tontti olisivat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Guggenheim oli aikoinaan amerikkalainen museo, nykyään se on kansainvälinen museoperhe, joka toimii monessa maassa ja jonka jäsenmuseoissa työskentelee ihmisiä useista eri kulttuureista. Guggenheim-museotoiminnan painopiste on nykyään Euroopassa ja sen yhtenä kehityskohteena on pohjoinen ulottuvuus. Helsingin jälkeen Eurooppaan tuskin perustettaisiin muita uusia Guggenheim-museoita.

03

Guggenheim Helsingillä olisi oma taidekokoelma. Guggenheim Helsinki on suunniteltu museoksi, jolla on oma taidekokoelma ja kokoelmapoliittinen ohjelma. Kokoelman omistaisi kaupungin omistajaohjaukseen kuuluva suomalainen säätiö. Guggenheim Helsingin myötä avautuisi mahdollisuus rakentaa Suomeen näyttelyitä yhteistyössä maailman merkittävimpiin kuuluvan taidekokoelman kanssa. Museon ohjelmistoon kuuluisi kuvataiteen lisäksi designiä ja arkkitehtuuria esitteleviä kokonaisuuksia. Omana painopisteenään olisi eri taidemuotojen, mukaanlukien kuvataiteen, musiikin, tanssin, teatterin ja elokuvan välinen vuoropuhelu. Suomalainen taide ja kulttuuri olisivat itseoikeutetusti mukana museon ohjelmistossa ja toiminnassa.

Guggenheim-verkoston jäsenyyden ansiosta Helsingin museon käyttöön avautuisivat kaikkien Guggenheim-museoiden kattavat kokoelmavalikoimat. Museo Helsingissä vastaanottaisi muiden jäsenmuseoiden suurkatselmuksia ja veisi omia näyttelyitään maailmalle. Lisäksi museo voisi toiminnassaan hyödyntää kansainvälisen instituution tietotaitoa,  laajoja yhteistöverkostoja ja markkinointiosaamista. Suomessa ei ole nykyään  yhtään museota, joka voisi tarjota merkittäviä vastavuoroisia taidelainoja maailman huippumuseoille. Guggenheim-museoverkostojäsenyys antaisi ensimmäistä kertaa mahdollisuuden nousta samalle viivalle näiden toimijoiden kanssa.

04

Rakennuskustannukset. Guggenheim Helsingin rakennuskustannukset mukaanlukien suunnittelu- ja arkkitehtuurikustannukset olisivat maksimissaan 130–140 miljoonaa euroa. Kustannuslaskelman ylittämisestä riskin voisi kantaa rakentaja, tilaajan asemasta. Tontin ja museokiinteistön omistaisi Helsingin kaupunki. Musiikkitalon rakentaminen maksoi 165 miljoonaa euroa, Herttoniemen liikenneympyrä maksoi runsaat 100 miljoonaa euroa, metron automatisointi maksaisi 170 miljoonaa euroa ja 30 km moottoritietä maksaa noin 150 miljoonaa euroa. Jos Helsingin kaupunki maksaisi museon rakentamisen yksin, esim. 30-vuoden lainan rahoituskulut olisivat 8 miljoonaa euroa vuodessa, eli noin 1 % kaupungin vuosittaisesta investointibudjetista. Helsingin kaupunki tulee myös mahdollisesti neuvottelemaan valtion osallistumisesta rahoitukseen.

05

Toiminta- ja taidehankintamäärärahat. Helsingin kaupunki on varannut budjetistaan kulttuurille noin 2,5 %. Jos Guggenheim Helsingin toiminta alkaa, kulttuurimäärärahojen osuus kaupungin budjetista nousisi noin 0,1%. Uuden museon toimintakulut kaupungin nettomenoina olisivat vuositasolla n. 7 miljoona euroa, eli vähemmän kuin Helsingin kaupunginorkesterin (11 MEUR) tai Helsingin kaupunginteatterin (8 MEUR) nyt nauttima tuki. Tällä hetkellä kaupungin taidemuseotoimintaan kohdentamat nettomenot ovat 4,3 miljoonaa euroa.

Tulevaisuudessa Helsingin kaupunki harjoittaisi taidemuseotoimintaa kahdella sektorilla, Helsingin taidemuseon ja toteutuessaan myös Guggenheim Helsinki -museon kautta. Helsingin kaupunki on esittänyt, että Guggenheim Helsingin toteutuessa kaupungin taidemuseon kokoelmaa ylläpidetään ja kartutetaan nykytasolla. Helsingin taidemuseon johtokunta on yksimielisesti Guggenheim-selvitystyötä koskevassa lausunnossaan esittänyt kantanaan, että taidemuseon toimintaa tulisi jatkaa ja kehittää tulevaisuudessa siten, että museolla on jatkossakin oma identiteettinsä, sekä toiminnan edellyttämät tilat ja taloudelliset resurssit.

Helsingin kaupungin taidehankintoihin osoittamat määrärahat kasvaisivat toiminnan monipuolistumisen myötä: Helsingin taidemuseon taidehankinnat jatkuisivat ja tämän lisäksi Guggenheim Helsinki kartuttaisi omaa kokoelmaansa. Guggenheim Helsingin kokoelman omistaisi suomalaisen kaupungin omistajaohjauksessa oleva säätiö. Lisäksi hiljattain uudistetun ns. prosenttirahaperiaatteen myötä kaupungin taidehankintoihin kanavoituisi vuosittain arviolta 100.000-500.000 euroa nykytasoa enemmän uusien hankkeiden lukumäärästä riippuen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jos Guggenheim Helsinki perustetaan Helsingin kaupungin taidehankintoihin osoittamat resurssit kohoaisivat arviolta 50-200% nykytilanteeseen verrattuna.

Lue lisää: Guggenheim Helsinki -museon talousvaikutukset

06

Kävijätavoite on realistinen. Guggenheimin museon vuosittaiseksi kävijätavoitteeksi on asetettu 500 000-530 000, mikä tarkoittaa noin 1650-1750 kävijää päivässä. Picasso-näyttely veti Ateneumiin neljässä kuukaudessa 315 000 kävijää,  eli yli 2600 kävijää päivässä. Korkeasaaressa vierailee vuosittain yli 500 000 kävijää (joista noin 80 % kesäkautena) ja Suomenlinnassa noin 700 000 kävijää. Guggenheim-museoissa vierailee vuosittain 2,5 miljoona kävijää. Guggenheim onkin maailman neljänneksi suosituin moderniin ja oman aikamme taiteeseen keskittyvä museoverkosto.

07

Positiiviset talousvaikutukset. Guggenheim Helsinki toisi uusia verotuloja Helsingille, ympäryskunnille ja Suomelle. Suurin verohyötyjä olisi Suomen valtio. Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan suorat verohyödyt Suomelle ovat 4,4 miljoonaa euroa. Tästä kokonaissummasta 0,7 milj. euroa kanavoituisi Helsingin kaupungille, 0,85 milj. euroa muille kaupungeille Uudellamaalla, 0,2 milj. euroa muille suomalaisille kaupungeille tai kunnille ja 2,7 milj. euroa valtiolle. Suora verohyöty valtiolle on 40,5 miljoonaa euroa sopimuskauden aikana, jos museo avataan 2018. Yhteenlasketut verotulot Suomelle olisivat sopimuskauden aikana 66 milj euroa. Optimistisessa vaihtoehdossa (650 000 kävijää vuodessa) verotulot Suomelle olisivat 114 miljoonaa euroa, ja jos sopimuskautta jatkettaisiin viisi vuotta, verotulot olisivat vm. vaihtoehdossa 152 miljoonaa euroa.

Guggenheim Helsinki olisi piristysruiske taloudelle ja työllisyydelle. Museo synnyttäisi uusia työpaikkoja kulttuuri-, palvelu- ja matkailualalle. Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan metropolialueelle on arvioitu avautuvan noin 8 000 kulttuurialan työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, mitä kehitystä Guggenheim Helsinki tukisi voimakkaasti. Vuonna 2009 koko maan kulttuurialan toimipaikkojen henkilöstöstä noin 38 prosenttia työskenteli Helsingissä ja yritysten liikevaihdosta noin 39 prosenttia syntyi Helsingissä.  Helsingissä kulttuurialan alan yritysten liikevaihto oli kaikkiaan 5,3 miljardia euroa.

08

Muita positiivisia vaikutuksia. Museo olisi kantoraketti suomalaiselle taiteelle, muotoilulle ja arkkitehtuurille. Suomalaisille taiteilijoille aukeaisi ainutlaatuisia yhteistyöverkostoja. Suomalaisen taiteen näkyvyys paranisi maailmanlaajuisesti.

Taidekasvatus on Guggenheim-museotoiminnan historiallinen ydinalue ja samalla tulevaisuuden kehityskohde. Guggenheim-jäsenyys avaisi suomalaiselle koulujärjestelmälle ja pedagogiselle osaamiselle uuden innovaatioverkoston ja vaikutusvaltaisen vientialustan.

Kaupunki- ja maabrändimme tulisivat nykyistä huomattavasti tunnetummaksi. Helsinki nousisi kulttuurialan keskiöön yhtenä maailman mielenkiintoisimmista uusista kulttuurimatkailukohteista. Museo toisi täysin uusia matkailijavirtoja Helsinkiin sekä ulkomailta että muualta Suomesta.

09

Lisenssimaksut ovat osa normaalia käytäntöä. Erilaiset lisenssimaksut ja korvaukset ovat kulttuuri- ja museoalalla normaali käytäntö niin Suomessa kuin ulkomailla. Helsingin Guggenheim-verkostojäsenyyden arvo 20 vuoden ajalta on noin miljoona euroa vuodessa, yhteenlaskettuna noin 23 miljoonaa euroa.  Lisenssimaksu katetaan tätä varten kerättävällä yksityisellä rahoituksella. Abu Dhabi maksoi Louvrelle 400 miljoonaa euroa sopimuksesta, jolla se saa 30 vuoden ajan toimia Louvren lisenssillä. Valtion taidemuseo maksoi mediassa esiintyineiden arvioiden mukaan n. 1-2 miljoonaa euroa Pariisin Picasso-museolle korvauksena neljän kuukauden teoslainoista. Guggenheim-säätiölle maksettavalla vuosittaisella lisenssillä, joka on puolet Picasso-näyttelyn lainamaksusta, saataisiin huomattavasti enemmän. Tällä lisenssimaksulla Helsinki pääsee mm. osalliseksi ainutlaatuisesta taidekokoelmasta, jonka teoksia nähdään Helsingissä ja jota vastaan Guggenheim Helsinki voi myös lainata toisia harvinaisia teoksia maailman muista huippumuseoista.

10

Guggenheim Helsinki olisi innovaatiokeskus ja sosiaalinen tila, jossa taiteilijat, eri taidemuodot ja yleisöt kohtaavat. Taiteilijat ovat Guggenheim-museoverkoston tärkein sidosryhmä ja kuten selvitystyöstä käy ilmi, he olisivat tiiviisti mukana Guggenheim Helsingin toiminnassa myös sisältöjen tuottajina ja yhteistyökumppaneina. He antaisivat uudelle museolle identiteetin tilana, jossa ei ainoastaan esitetä taidetta, mutta myös luodaan sitä. Tälle toiminnalle on annettu huomattava paino muun muassa muuttuvien tilojen suurena osuutena museolta toivottavalta rakenteelta.

Guggenheim Helsinki olisi lisäksi kansainvälisen museoverkoston ideahautomo ja laboratorio uusille visuaalisille teknologioille ja näyttelyteknisille sovellutuksille. Kävijöille museo tarjoaisi myös tilaa olla, ajatella ja toimia, sillä rakennuksesta löytyisi monipuolisen pedagogisen ohjelmiston työpajoja ja kursseja, tiloja tavata ja viettää aikaa viihtyisissä kahviloissa tai ravintoloissa ja myös asianmukaiset museokaupat.

Jaa Facebookissa

copyright © Pro Guggenheim Helsinki -kannatusryhmä 2012. All Rights Reserved.